Mietteitä minimalismista

Itselle on ollut käsite minimalismi aika tuntematon, kunnes tutustuin sisustuslehdessä KonMari menetelmään. KonMari on vaan yksi minimalismin piirteistä, joka opastaa siivouksen saloihin. Aikaisemmin kuvat skandinaavisesta minimalistisesta sisustuksesta herätti lähinnä ajatuksia kylmästä ja eleettömästä kodista. Marie Kondon myötä ajatus minimalistisesta elämäntyylistä on minulle suorastaan pakkomielle. Haluan eroon elämää kahlitsevista asioista, kuten jatkuvasta ostelusta ja siihen tarvitaan rahaa. Raha määrittelee hyvin pitkälle sen, miten status määräytyy yhteiskunnassa. Aikaisemmin mittasin kaiken rahassa ja ainoastaan rahalla oli merkitystä.
Nykyisin tuntuu, että kaikki egonpönkitys on lähinnä surkuhupaista näyttämistä. LV:n huivi ei tehnyt minua sen onnellisemmaksi tai paremmaksi ihmiseksi. Sen myynnistä saatavilla rahoilla voi lähteä vaikka perheen kanssa viikonlopuksi reissuun. Perheen ja oma hyvinvointi on nykyisin paljon tärkeämpää kuin yksi kallis huivi.

Monet kilpailevat sillä, kuka osaa viedä minimalismin äärimmilleen. Elämällä maailmalla reppu selässä tai asumalla pienessä mökissä keskellä korpea. Myös tavallinen perheenäiti voi olla minimalisti, ilman että koko perhe joutuu kärsimään. 

Tälle minimalismin tielle tuli lähdettyä siksi, että koen tavaroiden määrittelevän ja rajaavan elämääni. Tavaroiden jatkuva järjestely on pois perheen yhteisestä ajasta ja kivoista harrastuksista. Tavaroihin sitoutuu niin paljon rahaa, että ei pysty itse vaikuttamaan omiin töihinsä ja sen määrään. Minimalismilla tavoittelen taloudellista riippumattomuutta.