perjantai 25. marraskuuta 2016

Laihdu! Herkutellen ja pysyvästi


Varpu Tavin ja Kikka Lehtosen kirja Laihdu! Herkutellen ja pysyvästi, osui silmiini kirjastossa. On tullut herkuteltua viime aikoina ja mieli oli sen takia maassa, marssin kirjastossa ruokakirjojen hyllylle. Siellä silmiini osui tämä kirja, tämän syksyn opinnot alkaa olla pulkassa ja nyt on taas lupa lukea hieman kevyempää kirjallisuutta. Syy viimeaikaiselle herkuttelulle on oma selkärangattomuus ja kauppaan ovat saapuneet joulusuklaat. Niitä tuli sitten ostettua neljä pakettia kotiin, mikä oli virhe! Kotiin ei saisi koskaan ostaa karkkia jemmaan, koska ne tulee syötyä heti tai huokuttelevat kaapista, tämän on myös huomanneet Lehtonen ja Tavi. Varpu Tavi on kirjoittanut niin sanotut faktaosiot kirjaan ja Kikka Lehtonen toimiin ihmiskokeena tässä kirjassa, se tuo kivan vastakkaisasettelun tähän kirjaan. Lehtonen kertoo avoimesti omasta menneisyydestään jojoilijana ja siitä kuinka hän löysi itsestään karppaajan.
Siemennäkkäriä


Jokaisessa meissä asuu sokerihiirulainen, niin myös minussa ja sen karkottaminen onnistuu vain väistelemällä sokeriherkkuja. Sokeririippuvuutta verrattiin kirjassa alkoholiriippuvuuteen eli seuraavaksi täytyy tehdä periaatepäätös sokerin syönnin lopettamiselle eikä niitä korvata makeutusaineilla. Makeutusaineet ovat elimistön ja itsensä huijaamista, kuten myös kevyt tuotteet, niillä annetaan itselle lupa syödä enemmän kuin elimistö ruokaa tarvitsee.


Tämän kirjan opetus minulle oli se, mindfulness dietistäkin tuttu elimistön kuunteleminen. Mikä on sitä oikeaa nälkää ja mikä on mieliteko? Se on minulta päässyt tässä parin kuukauden aikana unohtumaan, mutta näistäkin hairahduksista vähitellen oppii. Nyt ei olla dieetillä vaan muutetaan elämäntapaa kokeilemalla, että mikä minulle sopii. Sitä painotettiin erityisesti myös tässä kirjassa ja myös sitä, että paino putoaa omaa vauhtiaan. Välillä tulee vaiheita jolloin paino ei putoa, sen putoaminen vie aikaa kuten sen kerääminen on vienyt.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti