Kun mikään ei onnistu..

Tämä on varmasti tuttu tilanne monelle muullekin, kun kaikki tuntuu menevän pieleen. Väsyneenä ei jaksa miettiä mitä suuhunsa laittaa, eikä jaksa tunnustella että onko nälkä vai ei. Karkkia menee kourakaupalla, vaikka olo on huono sen jälkeen. Koulussa tentti menee huonosti ja siitä masentuneena lähtee hortoilemaan kauppoihin, mukaan lähtee tavaroita joita ei tarvitsekaan. Rahaa menee, vaikka pitäisi säästää..

Olisiko voinut toimia sinä päivänä toisin? Aluksi tenttiin olisi pitänyt valmistautua paremmin ja tentti olisi mennyt toivotulla tavalla. Kaupungilla hortoilun voisi vaihtaa vaikka metsässä lenkkeilyyn, jolloin mieli olisi rauhoittunut ja tulisi ihmisten ilmoille levollisempana. Mitä enemmän ketutusta, sitä enemmän vauhtia, kyllä juoksemalla ajatukset saavat huutia. Ruoan ahtaminen ja karkkien mässyttäminen hoituisi myös rauhoittumisella ja kehon kuuntelulla. Toisaalta jaksaako sitä aina olla niin täydellinen?

Miten te olette toimineet hetkinä, jolloin kaikki menee päin peetä?